Mustikka

Yrtin mustikka tieteellinen nimi, esiintyvyys luonnossa ja viljely

Mustikka (Vaccinium myrtillus) kuuluu kanervakasveihin ja se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja korpialueilla. Pohjoisen Euraasian kuivissa kangasmetsissä sekä tunturipaljakoillakin mustikkaa esiintyy, mutta ei lehdoissa, sillä mustikka ei kasva hyvin emäksisessä maassa. Suomessa mustikkaa tavataan tavallisena marjakasvina kaikkialla. Mustikka lasketaan ikivihreiden kasvien joukkoon, koska mustikan vihreät varret yhteyttävät myös ilman lehtiä, jotka mustikka tiputtaa talveksi. Kukinnan aikana mustikka on hallanarka. Lisäksi kukinta-ajan säällä on paljon merkitystä siihen, millainen mustikkasato saadaan. Paras mustikkasato saadaan valoisemmilta kasvupaikoilta. Suomalainen metsämustikka on saanut seurakseen Amerikasta tuodun pensasmustikan, jota myös viljellään paikoitellen. Pensasmustikan marjojen happoisuus ja aromikkuus on vähäisempi kuin suomalaisessa metsämustikassa. Pensasmustikkaa voidaan kasvattaa samankaltaisella kasvupaikalla kuin metsämustikkaakin. Pensasmustikan taimia on saatavilla monia eri lajikkeita.

Käyttötavat

Mustikan marjoja voidaan syödä sellaisenaan ja niistä voidaan valmistaa mehua, kiisseliä, sosetta sekä leivonnaisia ja puuroakin. Mustikassa on paljon A-vitamiinia ja mangaania. Mustikka on myös parhaita antioksidantteja. Mustikassa on hyvin vähän hedelmähappoja ja lisäksi myös runsaasti B-vitamiinia, kuituja ja flavonoideja.

Mustikassa on väriaineita, joita käytetään kasvivärjäyksessä, kuten lihan leimaamiseen. Lisäksi marjojen väriaineet toimivat hyvänä kemiallisen happamuuden osoittimena.

Lääkinnälliset vaikutukset

Mustikkaa sisältävällä ruokavaliolla voidaan ehkäistä muistisairauksien puhkeamista. Koska mustikassa on oksaalihappoa, se ei sovellu munuaissairauksista kärsiville. Ruokavalio, jossa on mustikoita voi hidastaa tai jopa estää vanhenemiseen liittyviä henkisiä muutoksia (amerikkalaisen rotilla tehdyn laboratoriokokeen perusteella).

Niin mustikan marjoissa kuin lehdissäkin on terveysvaikutuksia ja niinpä mustikkaa on käytetty rohtona. Lehdistä tai marjoista tehdyllä keitteellä voidaan suuvetenä käytettynä hoitaa suun ja nielun tulehduksia. Ripulilääkkeeksi soveltuvat kuivatut mustikat. Sen sijaan tuoreet mustikan marjat ja niistä valmistettu mehu vaikuttavat laksatiivisesti (auttaa ulostamaan) ja ruansulatusta edistävästi (parkkihappo vaikuttavana aineena). Kuumeen hoitamiseen mustikkamehu sopii hyvin myös.

Mustikan lehdissä on flavonoideja ja antosyanidiineja, jotka alentavat jonkin verran verensokeria. Niinpä diabetesta sairastavien kannattaa nauttia mustikan lehdistä tehtyä teetä. Mustikoissa oleva antosyanidiini suojelee verisuonia sekä ehkäisee turvotusta.

mustikka

Yrtin säilytys

Mustikka säilyy huonosti, koska marjoissa on niukasti hedelmähappoja. Siksi mustikka on säilöttävä nopeasti. Ellei käytä sokeria eikä säilöntäaineita, on pakastaminen ja kuivaaminen suositeltava menetelmä mustikan  marjojen säilyttämiseksi.

Yrtti maailmalla

Mustikka ja pensasmustikka ovat tunnettuja marjoja Euraasiassa pohjoisilla alueilla ja Pohjois-Amerikassa. Toisen maailmansodan aikana lentäjät söivät mustikkaa parantaakseen mustikan A-vitamiinin avulla hämäränäköään.

You may also like...

Translate »