Kehäkukka

Yrtin Kehäkukka tieteellinen nimi, esiintyvyys luonnossa ja viljely

Kehäkukka eli tarhakehäkukka (Calendula officinalis) kuuluu asterikasvien heimoon ja se on suosittu ja yleinen yksivuotinen koriste- ja hyötykasvi. Tarhakehäkukan korkeus on 20-50 cm ja kukinnon leveys on 4-7 cm. Kehäkukkaa kasvatetaan yleisesti puutarhoissa ja Etelä-Euroopassa kehäkukka kasvaa myös luonnonvaraisena. Myös Suomessa voidaan joskus tavata villiintynyttä kehäkukkaa luonnossa. Ei ole tiedossa missä päin on kehäkukan alkukoti. Perinteisesti kehäkukan kukat on kerätty käsin, joten yrtin viljelyä on harjoitettu pitkin maailmaa pientiloilla enimmäkseen. Kehäkukan maailmanmarkkinahinta on alentunut huomattavasti, kun korjuukoneet otettiin käyttöön. Kehäkukan viljelyyn sopii parhaiten tavallinen kostea ja ravinnepitoinen puutarhamaa. varsinkin hiesu- ja savimaa on hyvä kehäkukan viljelyä varten, koska lannoitteita ei tarvita paljon. Kaikkein sopivin maa on sellainen, jonka happamuus on melkein neutraali.

Käyttötavat

Vanhoina aikoina kehäkukkaa laitettiin salaatin joukkoon ja keskiajalla ruokia värjättiin kehäkukalla. Etelä-Euroopassa värjättiin riisiä, voita ja leivoksia kehäkukan terälehdillä, jotka ovat keltaisen tai oranssin värisiä.  Kukkaosaa kannattaa käyttää kun ne ovat tuoreita ja talvea varten niitä voi kuivattaa. Vähäisessä määrin kehäkukan kukat sopivat teenä (yrttijuomana oikeammin) juotavaksi. Lisäksi kukat soveltuvat salaatteihin, riisi-, kala- ja munaruokiin sekä keittoihin. Aamupuuron päälle voi ripotella kehäkukan terälehtiä. Leivonnaisiin saa väriä kukista korvaamaan sahramia. Kannattaa kypsentää kehäkukkaa voin tai öljyn avulla niin siitä saa parhaiten väriä.

Kehäkukka

Lääkinnälliset vaikutukset

Kehäkukka nopeuttaa haavojen parantumista. Känsiä voidaan hoitaa kehäkukan murskatuilla lehdillä ja kukilla, joiden joukkoon sekoitetaan suolaa.  Rohtumiin, sierettymiin, ihon kutinaan, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin, makuu- ja säärihaavoihin, peräpukamiin sekä emättimen haavoihin ja tulehduksiin kehäkukka auttaa ulkoisesti käytettynä kääreenä, uutteena ja öljynä. Lisäksi kehäkukka lievittää tulehduksia ja lisää sapeneritystä. Kehäkukka on myös bakteereita, (stafylokokkeja varsinkin) tuhoava rohdos. Sisäisesti käytettynä kehäkukka tehoaa mahahaavaan, suolistotulehduksiin, sapen erityksen lisäämiseen ja verenpaineen alentamiseen. Naisilla kehäkukka lisää sisäisesti käytettynä estrogeenien tuotantoa edistäen siten kuukautisten alkamista.

Raskauden ja imetyksen aikana ei pitäisi käyttää kehäkukkaa sen estrogeeni-vaikutuksien tähden. Kehäkukan nauttiminen voi johtaa kohdun supisteluun.

Kehäkukka onkin monipuolisuutensa ansiosta merkittävä perusrohtokasvi kansanlääkinnässä, jossa on käytetty enimmäkseen kehäkukan kukkaosia. Kehäkukka tehoaa viruksiin ja loisiin ja onpa sitä käytetty myös matolääkkeenä.

Yrtin säilytys

Huoneenlämmössä tai sitä viileämmässä, kehäkukkaa voidaan kuivattaa.

Yrtti maailmalla

Kehäkukka on monipuolisten käyttö- ja rohdosominaisuuksiensa tähden laajalti tunnettu ja käytetty monessa eri maassa. Muun muassa viikingit jo käyttivät kehäkukkia (hiusten värjäykseen). Kehäkukka on koristeellinen puutarhakasvi ja lisäksi se suojelee toisia kasveja tuhohyönteisiltä toimien siten houkutinkasvina. Kehäkukan avulla on jopa voitu ennustaa päivän säätilaa: jos kukat eivät normaalisti avaudu auringon noustessa, päivän aikana sataa. Myös muinaisessa Kreikassa, Roomassa ja Arabiassa kehäkukkaa käytettiin rohtokasvina.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Translate »