Kaura

Yrtin kaura tieteellinen nimi, esiintyvyys luonnossa ja viljely

Kaura (Avena sativa) on heinäkasveihin kuuluva mätästävä yrtti. Kauran kukinto on erilainen kuin muilla viljoilla, sillä se on pitkähaarainen röyhy. Koska kauran juuret ulottuvat syvälle, se menestyy myös laihassa maaperässä ja muutenkin kaura soveltuu mainiosti Skandinavian kosteaan ja happamaan maaperään sekä ilmaston viileyteen. Mutta talvea kaura sietää heikosti. Niinpä Skandinaviassa kauraa viljellään ainoastaan kevätviljana. Kaura ei juurikaan esiinny luonnonvaraisena Suomessa, vaan se on viljelykasvi, josta vain valitettavan pieni osuus käytetään ihmisravintona, sillä suurin osa kaurasadosta menee eläinten rehuksi. Kauraa voidaan kasvattaa myös maalla, joka on raivattu suosta pelloksi. Kauran viljely keskittyy lähinnä luoteiseen Eurooppaan (Skandinavia), Venäjälle ja Pohjois-Amerikkaan (lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen). Kaura kylvetään peltoon huhti-toukokuussa ja puintiaika on elo-syyskuu. Kauraa voidaan viljellä peräti Oulujoen korkeudella asti. Suomessa on kansallinen kauraohjelma, jonka avulla pyritään lisäämään kauran viljelyä ja käyttämistä.

Käyttötavat

Tavallisin kauran käyttötapa on siis eläimille rehuksi. Mutta ihminen hyötyy kaurasta melkoisesti, sillä se on erittäin terveellinen yrtti ja viljakasvi. Ravintokäytössä kauraa nautitaan etupäässä suurimoina sekä jauhoina. Kaurapuuro ja talkkuna (jossa on todella paljon kuitua) ovat perinteisimmät kauran ravintokäyttötavat. Jos kauraa keitetään kokonaisena, se sopii salaatteihin ja lämpimiin ruokiin. Koska kauran jyvässä korkeampi proteiini- ja rasvapitoisuus, kauran ravintoarvot ovat parempia kuin muilla viljoilla. Kauran proteiineissa on toisia viljakasveja enemmän aminohappoja. Vatsan toiminnalle kauralla on hyvin suotuisa vaikutus. Kauran suuri lima-ainepitoisuus on hyväksi koko ruoansulatuselimistölle antaen kauan kestävän kylläisyyden tunteen. Kauradieetti auttaa pienentämään korkeaksi kohonneita kolesteroliarvoja.

kaura

Jauhettu kauranjyvä soveltuu myös kotikosmetiikan tarpeisiin ja sitä voi käyttää kasvonaamioissa, kuorinta-aineena ja mm. saippuoissa.

Lääkinnälliset vaikutukset

Rohtonakin kaura “toimii” hienosti. Maitoasteella olevat kukkivat kauranversot tai jyvät käytetään  rohtoina. Todella paljon flavonoideja on kukkivissa versonlatvoissa, joiden sisältämä aveniini antaa paljon ravintoa hermostolle. Kauranlehdissä oleva triterpeeni hävittää sieniä. Kuivatussa kaurassa on paljon kivennäisaineita sekä B1-vitamiinia. Kauralla on suotuisa vaikutus sekä äkillisiin että kroonisiin tuskatiloihin-, jännittyneisyyteen ja kiihottuneisuuteen. Ja vieläpä hermojen heikkouteen ja ihotauteihin sekä eräisiin muihin vaivoihin kuten voimattomuuden tunteeseen ja vieroitusoireiden hoitamiseen. Kolme grammaa tuoreita kauranversoja on riittävä kerta-annos (muutaman kerran päivässä nauttien). vatsahaavaa voi hoitaa kauralimalla, jota saadaan jyvistä keittämällä. Riittävä päiväannos on yksi ruokalusikallinen jyviä noin puolessa litrassa vettä (otetaan tyhjään mahaan lioitettujen ja keitettyjen jyvien kanssa, voi nauttia 1-2 erässä). Kaurakylpy puolestaan antaa apua kihtiin, reumaan ja ihosairauksiin. Kylpy tehdään kauranversoista ja oljista silppuamalla ne 3 litraan vettä ja keittämällä puoli tuntia. Sitten seos siilataan ja sekoitetaan kylpyveteen.

Yrtin säilytys

Kuivassa, ei liian kuumassa eikä kosteassa. Jauhot ja suurimot huoneenlämmössä sekä kuivassa paketissaan.

Yrtti maailmalla

Kauran suvussa on monia lajeja ja niistä juuri peltokaura on muodostunut merkittävimmäksi. Välimeren alueella viljellään punakauraa. Kiinalaiset viljelevät kuoretonta kauraa. Valkuaispitoisuus on kuorettomilla kauralajikkeilla suurempi kuin kuorellisilla. Kaurakasvien suvun nimi Avena on latinankielinen muinainen nimi kauralle.

 

 

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Translate »